tiistai 9. heinäkuuta 2013

Uutta eteisessä; Kartell Louis Ghost

Jo viime kesän remonttitohinoissa ilmoitin miehelle, että eteiseen hankitaan sitten Kartellin Louis tai Victoria Ghost tuoli. Remontin jälkeen nuukuus kuitenkin iski pahemman kerran ja tuoli jäi ostamatta. Hyvin nopeasti silmäkin tottui väliaikaisesti eteiseen sijoitettuun ruskeaan rottinkirahiin, joka muuten ehti palvella ko. paikalla ”kenkäpenkkinä” lähes vuoden päivät. Välillä ehdin jo ajatella, että ei hankita koko tuolia, maalataan vain rahi mustaksi tai valkoiseksi ja annetaan sen jatkaa omalla paikallaan. Edelleen, kun mies sattumalta pari viikkoa sitten bongasi  Vepsäläisen Design Salesta Kartellin Louis ja Victoria Ghost –tuolit tarjoushintaan, epäröin tuolin ostoa. Ei siksi, ettenkö pitäisi tuolia todella kauniina ja meille sopivana, vaan lähinnä siksi, että tuoli ei tuntunut enää mitenkään erikoiselta tai tavoittelemisen arvoiselta, kun se tuntui löytyvän jo joka toisesta kodista. Hmm, ainakin näin blogimaailmaa ajatellen. Tuntui, että nämä tuolit ovat kokeneet jonkinlaisen inflaation parin viime vuoden aikana, niin paljon niitä on tullut muissa blogeissa ihastelua. Ajattelin, että haluanko enää edes omana kotiini kyseistä tuolia.

Olin kyllä kevään aikana miettinyt eteiseen muitakin tuoleja ja selannut huonekaluliikkeiden valikoimaa, vaan eipä ole löytynyt sellaista tuolia, joka olisi koon, muotoilun ja hinnan puolesta passannut meille. Asiaa kypsyteltyäni ja miehen ehdottaessa, että käytäisiin kotiuttamassa jompikumpi näistä Kartellin tuoleista, päätin heittää ajatukset tää on niin nähty -tuolista romukoppaan. So what, vaikka monilla muillakin on tällaisia tuoleja. Nyt on meilläkin. Ja täytyy sanoa, että kun tuo "Luikkari" on tuossa nyt viikonpäivät nököttänyt, en voisi kyllä olla tyytyväisempi meidän tuolivalintaan. Eteisen ilme keveni kummasti ja löytyipä tuolle kevättalvella värkkäämälleni tyynyllekin oma paikka uuden tuolin myötä.  

Louisiin päädyimme, vaikka Victoriaa me ensisijaisesti lähdimmekin tuohon ostamaan. Victoria näytti luonnossa kuitenkin niin kovin pieneltä, melkein kuin lasten tuolilta, että yhteistuumin hassasimme rahaa kolmekymppiä enemmän saadaksemme näyttävämmän käsinojalliseen version. Käsinojaton vaihtoehto istuu varmasti hyvin pöydän ääreen, mutta tuolla tavalla yksinään Louis toimii mielestäni paremmin. Nyt sitten vain sormet ristiin, ettei tuoliin kerry aivan jäätäviä naarmuja housujen neppareista.




14 kommenttia:

  1. Oi kun teillä on ihana eteinen, tuoli sopii siihen kuin nenä päähän. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kohensi ilmettä kummasti tuo uusi tuoli. :)

      Poista
  2. on se kaunis! ymmärrän kyllä nuo sun mietteetkin tuosta tuolista! mutta toivottavasti tuolista on iloa vielä pitkäksi aikaa! itseki olen noita kyseisiä tarjouksia aina välillä seuraillut tuolta liikkeestä, mutta mitään toistaiseksi en ole ostanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Tosiaan nyt kun tuoli tuossa on, niin olen oikein tyytyväinen tekemääni ostopäätökseen. Uskon pitäväni tuolista myös vuosien päästä. :)

      Poista
  3. Kaunis eteinen teillä! Ja tuo tuoli sopii kyllä niin hyvin sinne :)

    VastaaPoista
  4. Olen blogimaailmaan eksymisen jälkeen pähkinyt todella monen tavaran kanssa juurikin samaa. Jotenkin se inflaatio vain iskee tuotteeseen kuin tuotteeseen jos sitä näkee joka paikassa. Samainen Louis löytyy meiltäkin, Victoriat myin pari kuukautta sitten ruokapöydän ympäriltä pois... Käsinojallinen kappale sai kuitenkin jäädä, sillä jotenkin se on vain niin kaunis, etten siitä raaski luopua, vaikkei sille juuri nyt ole edes sopivaa paikkaa. Mutta tuo tuoli sopii kuitenkin kaunistamaan kotiympyröitä ihan yksinäänkin, joten eiköhän se jossakin kohtaa paikkansa löydä noin erakkonakin ilman Victorioita. :)

    Naarmuja meille ei kahdessa vuodessa ole tullut tuohon kyllä juuri lainkaan. Vaikkei olla sen koommin varottu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tuntuu jotenkin hassulta ostaa joku juttu ja vöyhkätä siitä blogissa, jos moni muu on jo tehnyt samaan. Kiva kuulla, ettei teidän tuoli on naarmuuntunut. Ehkäpä tuohonkin voi sitten ihan farkut jalassa istua. ;)

      Poista
  5. Veit jalat suustani mietinnöissä mutta no hätä, upea kummitus istuu eteiseenne kuin nakutettu :) Hei pian enää kk teidän suuren päivään, jännittääkö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks. Välillä tuntuu ettei jännitä yhtään, mutta sitten välillä kouraisee vatsan pohjasta oikein kunnolla. Viime viikkoina se kouraisu on tuntunut melkein joka päivä. Katotaan mikä tilanne kuukauden päästä. ;)

      Poista
  6. Ihana!!! Mä niin haluisin itselleni (meille) tuon tuolin.. Mut mies laittaa aivan liian vahvasti vastaan! ;D Todella kaunis tyynykin tuolilla. Teillä on kaunis eteinen, ja jää tutustumaan tänne enemmänkin, kerran näin kivan blogi löydön tein!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilhelmiina. Kiva, että olet löytänyt tiesi tänne blogiini. :)
      Sisustushankinnoissa toimii loistavasti väsytystaktiikka, ainakin meillä. Eli ehkä se miehesi pian antaa periksi. ;)

      Poista