sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Anteeksi, mikä vuodenaika nyt olikaan?

Sunnuntaiaamu alkoi lenkillä. Aurinko paistoi kirkkaasti, pihassa ärsytti epätasaisesti jäätynyt sohjokerros parin päivän takaisen lumisateen jäljiltä ja linnun sirputus kantautui korviin. Fiilis oli niin keväinen, että olisi voinut vaikka mennä kävelemään järven jäälle keväthangille, jos sellainen mahdollisuus siis olisi oikeasti ollut. Puissa ja pensaissa viimeisillä voimillaan roikkuvat kellastuneet ja osin vielä jopa vihreät lehdet kielivät kuitenkin, että kevät on kaukana tästä vuodenajasta. Hämmentävää, syksy jatkui niin lämpimänä ja aurinkoisena, mutta nyt yhtäkkiä maassa onkin ensilumi, joka ei ole sulanut vieläkään pois, vaikka sen satamisesta on kulunut jo kolme päivää.

Eilen otin asiakseni siirtää ulko-oven edustalta puksipuut lämpimämpään paikkaan. Keväällä hankitut pensaat talvehtivat nyt lasitetulla parvekkeella, jossa ovat hieman paremmassa suojassa. Nyt sitten vain kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että ne kestävät talven yli. Toivattavasti ei siis tarvitse ensi keväänä lähteä ostamaan uusia pallukoita. 



Ja kun pensaat tuli, niin tekstiilit meni. Parvekkeen loputkin koristetyynyt siirtyivät sisätiloihin. Pari raitatyynyä toin jo muutama viikko sitten olohuoneen sohvalle, mutta loput nököttövät nyt tuossa pinossa. Katsotaan keksinkö niille mitään talveksi, vai saavatko lomailla ensi kevääseen saakka kaapin perällä. Näiden kuvien ja lokakuisen auringon myötä paljastetaan muuten myös se karu fakta, että parvekekaiteen lasit kaipaavat kipeästi pesua. Helpommin sanottu, kuin tehty.  



Meillä kasvoi muuten takapihalla näin lokakuussa auringonkukka. Ei ehtinyt kukinto ihan heinä-elokuulle, jolloin sitä kaipasimme, mutta onneksi se ilostutti meitä näin loppusyksystä. Mies kävi katkaisemassa kukan ja toi sen tänne sisälle maljakkoon. Hyvä niin, tuskinpa se tuolla lumen keskellä olisi kauaa selvinnytkään. Nyt meillä on siis laitettu parveke talviteloille ja tuotu kesäfiilistä ruokapöytään auringonkukan muodossa. 

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niinpä. Harmi vain, että nyt se vetelee jo viimesiään. Toivottavasti näitä tulee lisää ensi kesänä. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Minäkin tykkään kovasti. Ne on ostettu Kodin1:stä ja vieläpä puoleen hintaan. :)

      Poista
  3. Mietin tänään aivan samaa! Yhtäkkiä tulikin tällainen keli, eipä siinä - jotenkin raikasta ja ihmeellistä tuijotella luonnon muutoksia metsässä.

    Ihanat nuo tyynynpäälliset, monesti meinannut tulla nuo meillekin. Jotenkin olen saanut itseni hillittyä kysymällä ääneen; niin mihin nuo meille mahtuisi juuri nyt? (Miten niin tyynyfriikki ;))

    Mukavaa alkavaa viikkoa sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tunteen. Niin monta tyynyä ja tyynynpäällistä on tehnyt mieli kotiin roudata. Kesällä ei ongelmia, kaikille löytyy paikka, mutta talvella tuottaa sitten hankaluuksia, kun parvekkeen neliöitä ei voi hyödyntää.

      Mukavaa viikkoa sinnekin. :)

      Poista
  4. Mulla oottais parvekkeen talviteloille laitto kans to do -listalla. Sinne on vaan niin paljon kivempi viedä tavaraa kuin tuoda pois ja keksiä niille säilytyspaikat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ymmärrän. Täällä sama juttu. Varastokaan kun ei vedä loputtomasti tavaraa. Muutenkin kaikki talviteloillelaitot on aina niin tylsiä ja jopa masentavia. Toisaalta, kohta voikin sitten jo viritellä parvekkeelle jotkut kivat valot. Tai siis mikäs niitä estää laittamasta jo nyt. :)

      Poista
  5. Kivat tyynyt :))

    Mä eilen pesin partsin lasit ja tänään meinaan siivota viel lattian! Sit ei tarvii mennä partsille ku ens keväänä ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinä olet ollut reipas. :) Minä en vielä oikein edes tiedä miten pesisin nuo kaiteen lasit ulkopuolelta. Kai se on tehtävä ensi keväänä jollain teleskooppivarrella terassilta käsin.

      Poista
  6. Ihana auringonkukka ja ihanat tyynyt. Tuollaisia tyynyjä voisi itsellekin hankkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInä olen ainakin ollut kovin tyytyväinen noihin Annon raitatyynyliinoihin, ovat jotenkin niin ajattomat. :)

      Poista