sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Kymmenen päivää Mauritiuksella (osa I)

Istahdan puiselle penkille ja nostan jalat lentolaukkuni päälle. Olo on rähjäinen ja pikainen vilkaisu peiliin paljastaa, että sen täytyy näkyä myös muille. Etsin katseella miestäni, joka nostaa juuri laukkuhihnalta minun ja sen jälkeen oman matkalaukkunsa ja lähtee rullaamaan niitä hymy huulilla minua kohti. Jes, molemmat laukut löysivät perille. Itse olin lukuisten "kauhutarinoiden" jälkeen varsinainen pessimisti ja varma, että vähintään toinen Samsonite eksyy vilkkaalla Pariisin kentällä. Tässä sitä kuitenkin oltiin, kahden pompun kautta, onnellisesti perillä Sir Seewoosagur Ramgoolamin lentokentällä, valmiina kohtaamaan kesä, värit ja Afrikan aurinko. 

Seuraavassa aulassa meitä odotetaan oikein nimikyltin kanssa. Mautourcon edustaja ottaa meidät iloisesti vastaan ja hyvällä englanninkielellä antaa mukaan retkiesitteen ja ohjaa meidät pihalla olevan minibussin luo. Mukaan hyppää myös pari seuruetta ranskalaisia lomailijoita ja matka hyvin ilmastoidussa autossa alkaa. Kun oma matkustushistoria koostuu pääasiassa omatoimimatkoista, joutuukin taas vähän totuttelemaan, kun itse ei tarvitse huolehtia mistään. Tämä, jos joku, on rehellinen vyölaukkureissu, mutta siitähän me olemme maksaneet. Sitä paitsi, eihän häämatkalla edes kuulu huolehtia itse mistään, vaan kaikki on järjestetty valmiiksi.
Matka lentokentältä hotellille ei ole pitkä kilometreissä mitattuna, vaikka lentokenttä ja hotellimme ovatkin eri puolella saarta. Mauritiuksen tieverkostossa ei kuitenkaan ole kehumista ja ajallisesti matkaan saadaankin helposti kulumaan tunti. Moottoritien tapaisella päätiellä on muutaman kilometrin välein liikenneympyrä, joka hidastaa menoa. Sen lisäksi nelikaistainen tie saattaa silmän räpäyksessä muuttua kapeaksi kinttupoluksi, jossa vastaantulevat autot mahtuvat juuri ja juuri toisten ohitse. Kapea tie mutkittelee kaikkien kylien läpi ja kaikkien mahdollisten standardien ja säännösten maasta tuleva turisti katsoo kauhulla jalankulkijoiden ahtaita oltavia tienvarsilla. Täällä olisi kyllä loistava diblomityönaihe jonkin sortin liikennesuunnitteluinsinöörille.


Vuorokauden matkustaminen palkitaan bussin jättäessä meidät hotelli Le Victorian eteen. Tähän mennessä ainoastaan välimeren maissa aurinkolomansa viettäneen Suomitytön suupielet nousevat niin korkealle, että korvia pitäisi siirtää. Sisääntulon näkymä on huumaava; viihtyisän aulan takana odottelee altaan vesi ja altaan ääriään myöten olevan reunan takaa kimmeltää turkoosi merivesi. Check-in hoidetaan mukavilla nojatuoleilla istuen ja hotellin tarjoamaa smoothiepohjaista hedelmäcoctailia siemaillen. Ystävällinen nuorimies kertoo sisäänkirjautumisen yhteydessä kaiken mahdollisen hotellin tarjonnasta ja ravintolan pukukoodeista lähtien. Väsymys ja kuumuus sekä ranskalaisaksentilla  puhuttu englanti varmistavat kuitenkin, että vähintään puolet asioista jää vastaanottajalla rekisteröimättä, mutta kerkiäähän sitä kysellä myöhemminkin. Onneksi monet näistä asioista on tullut opeteltua ennakkoon. 

























Hetkeä myöhemmin pääsemme ilmastoituun huoneeseemme. Viihtyisän huoneen pöydällä odottaa pullo kylmää kuohuvaa. Pikaisen freesauksen jälkeen ensimmäinen iltapäivä lomakohteessa aloitetaan lasillisella kuplivaa omalla parvekkeella palmujen välistä näkyvää merimaisemaa katsellen. Well hello Mauritius, so nice to meet you!

10 kommenttia:

  1. Näyttää ja kuulostaa paratiisilta! Ihania kuvia! Voi, kunpa itsekin vielä joskus pääsisi jonnekin tuollaiseen paikkaan:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, tuolla oli paljon lapsiperheystävällisia kohteita. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Jatkoa tulossa, vaikka valitettavan pitkissä kantimissa se on ollutkin.

      Poista
  3. Voih! ihania kuvia ja hauska teksti!! Jatkoa odotellessa :)

    VastaaPoista
  4. Lisää kuvia odotellaan ;) Sulle ois myös pieni leikkimielinen haaste mun blogissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu valitettavan pitkäksi käynyt tämä jatko-osien postaus. Korjausliikee tulossa. Tulenpa kurkkimaan mistä haasteesta on kysymys. :)

      Poista